Kalasääski

lähettänyt Timo Lainema 27.12.2016 klo 2.39   [ 25.7.2018 klo 6.12 päivitetty ]
Kalasääski (sääksi) pesinee jossakin Puujärven läheisyydessä, korkeintaan 10-20 kilometrin päässä. Näin voi olettaa sen ainakin joinakin vuosina hyvin säännöllisten vierailujen perusteella. Luultavasti sääksi käy Puujärvellä viikoittain, riippuen kylläkin tuulen suunnasta: väitetään, että sääksi tietää tuulen suunnan perusteella, missä on kyseisellä tuulensuunnalla tyyniä meren- tai järvenlahtia kalastettavaksi. 

Sääksi on yksi maailman laajimmalle levinniestä lintulajeista (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksi). Jokseenkin hassulta tuntuu se, että esimerkiksi Australiassa asuvat sääkset ovat sitä samaa lajia kuin täällä Puujärvellä saalistavat linnut. Toisaalta kesällä Puujärvellä kalastavan linnun voi tavata talvella vaikka Kanariansaarilla, sillä sääksi muuttaa talveksi Afrikkaan (https://yle.fi/uutiset/3-5807774). 

Vaikka sääksi on iso lintu, on se silmäkulmasta nopeasti vilkaistuna helppo kuitata "taas yhdeksi lokiksi". Sääksi on vaalea ja kaukaa katsottuna siinä ei näy maallikolle silmiinpistäviä tuntomerkkejä. Puujärvellä kaikkein varmin tapa huomata sääksen vierailu on pitää korvat auki. Vaikka sääksi itse on varsin hiljainen lintu, saa sen vierailu aina aikaiseksi lokkien erittäin närkästyneen ja kuuluvan huomion. Vaikka sääksi ei kai lokinpoikasia saalista, eivät lokit näköjään ole aivan varmoja sääksen vaarattomuudesta. Siis jos lokit yhtäkkiä nostavat mekkalan, kannattaa lokkien suunnalta etsiä rauhallisin, jäykin siiveniskuin ja liitämällä etenevää isompaa lintua. Lokkien häirintä on yleensä tehokasta ja tarpeeksi iso lokkilauma saa kyllä sääksen poistumaan paikalta. 

Sääksi kalastaa syöksymällä melko korkealtakin vedenpinnan läpi näkyvän kalan kimppuun jalat ja pitkät kynnet edellä (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/07/05/saaksi-erikoistunut-kalaravintoon). Ennen syöksyä sääksi monesti lekuttelee pitkäänkin paikallaan saaliin yläpuolella, ja tällöin lintu on myös helppo tunnistaa käyttäytymisen perusteella. 

Saaliin saatuaan sääksi suuntaa viivasuoraan pesälleen, siis sananmukaisesti linnuntietä. Kalasaaliin se osaa asettaa kynsiinsä niin, että kalasta syntyvä ilmanvastus on mahdollisimman pieni. Pesä voi olla hyvinkin kaukana (Varsinais-Suomessa eräät sääksiparit pesivät jopa 25km päässä parhaista saalisvesistään), mutta luultavasti Karjalohjan seudulla sopivia pesäpaikkoja on suht lähellä Puujärveä. Nykyisin Suomen sääksipesät ovat lähes kaikki rengastajien tiedossa ja valtaosa sääksenpoikaista rengastetaan (https://yle.fi/uutiset/3-10320087). 
Comments