Kanadanhanhi

lähettänyt Timo Lainema 27.12.2016 klo 2.43   [ 26.7.2018 klo 5.13 päivitetty ]

Kevään aikaisin havainto: 8.4.2014 (3 lintua)

Syksyn viimeisin havainto: 11.11.2007 (2 lintua)

Suurin määrä: 45 lintua 13.9.2007

Kanadanhanhia Puujärvellä 23.7.2016. 

Kuten laulujoutsen, kevään ensimmäiset kanadanhanhet saapuvat lumesta vapaille pelloille ennen Puujärven vapautumista. Karjalohjalla aikaisimmat kanadanhanhet on nähty keväisin maaliskuun viimeisinä päivinä Puhdistamon pelloilla. Syyshavainnointi on Puujärvellä selvästi ollut vähäistä eikä Tiirasta saa kovin kattavaa kuvaa kanadanhanhen syysesiintymisestä Puujärvellä. Karjalohjan puhdistamon pellolla nähdään syksyisin enemmän kanukkeja kuin Puujärvellä, suurin puhdistamon parvi on ollut 122 lintua (14.8.2017). Puhdistamon peltoaukea on myös helpommin havainnoitavissa kuin itse Puujärvi. 

Kanadanhanhi on Suomessa uudistulokas, ja se on levinnyt Eurooppaan ja Suomeen ihmisen avittamana. Ensimmäinen kanukki havaittiin Suomessa 1955. Suomalainen kanadanhanhipopulaatio sai kunnolla alkunsa vasta 1970, jolloin hanhia istutettiin varsinkin Turun ja Rauman seuduille (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanadanhanhi). Nykyisin kanadanhi lienee Suomen yleisin hanhilaji. Kanta oli 2000-luvun lopussa 7.000-8.000 paria (http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kanadanhanhi). Kanta on tuon jälkeen kasvanut edelleen, joten nykykanta voi olla 2000-luvun lopun tilanteeseen verrattuna 2-3-kertainen. 

Kanukki ei ole saanut aikaan samanlaista mielipidemyrskyä kuin lähisukulaisensa valkoposkihanhi, jonka senkin Suomeen levittäytymisessä on ihmisellä ollut osuutensa. Kanukin kohdalla vaatimattomampi mediahuomio johtunee siitä, että se ei esiinny ihan samalla tavalla ihmisen lähipiirissä kuin valkkari. Kanukkia voi pitää aika haitattomana uudistulokkaana, se ei vie tilaa miltään alkuperäislajilta ja ihmiselle suurin haitta tulee sen tuottamista jätöksistä. Muille vesilinnuille kanukista voi olla jopa hyötyä, sillä sen läsnäolo pitää osan pedoista loitolla (http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/suomen-luonnon-maahanmuuttajat-kanadanhanhi/).

Kanadanhanhi on Tiiran mukaan havaittu Puujärvellä ensimmäisen kerran 10.6.2000. Kanadanhanhi pesii Puujärvellä. Ensimmäinen pesintää viittaava havainto on Tiiran mukaan kesäkuulta 2002, mutta ei olisi kummoinenkaan yllätys, jos hanhi olisi pesinyt Puurvellä jo ennen tuota. Nykyinen Puujärven parimäärä ei ole tiedossa, mutta ainakin järven pohjoisaltaalla se pesii Puujärven saarissa. Pesät on varsin helppo huomata veneestä käsin, hautova emo ei ole välttämättä kovin hyvin pesineen piilossa ja toinen emolintu päivystää pesän lähistöllä. Kanukki muuttuu vielä helpommin huomattavaksi ja kuultavaksi, kun se poikasten kuoriuduttua liikkeelle. Poikueet lyöttäytyvät yhteen, joten loppukesällä isoimmat järven parvet koostuvat useammista poikueista. Nämä parvet ovat varsin seurallisia ja oraalinen kommunikointi kuuluu tärkeänä osana kanukin sosiaalisiin menoihin. Kanukki on myös ihmisen suhteen luottavainen, joten se tulee monesti hyvin lähelle järven rantojen kesäasukkaita. Luottavaisuus on sikäli paradoksaalista, että kanukki on nykyisin riistalaji (https://metsastajaliitto.fi/node/202) ja sen metsästys alkaa -  kuten sorsillakin - 20.8. Pelloilta saa kanukkia ampua kuitenkin jo 10.8. alkaen (https://riista.fi/metsastys/metsastysajat/). 

Valkoposkihanhia ei Puujärvellä ilmeisesti ole paikallisena tavattu, vaikka puhdistamon pelloilla niitä on oleillut ja muutavia ja kierteleviä lintuja on havaittu lennossa. Syynä valkkarin puuttumiseen lienee sille sopivien ruoholaidunten puute (ks. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/valkoposkihanhi). Valkkari on toistaiseksi Suomessa pysytellyt lähinnä meren lähistöllä,  mutta on leviämässä siämaahan. Sisämaan järvistä se on pesinyt Lahden Vesijärvellä, Päijänteellä, Oulujärvellä ja Kallavedellä (http://www.ymparisto.fi/valkoposkihanhienseuranta).

Comments