Kaakkuri

lähettänyt Timo Lainema 27.12.2016 klo 2.45   [ 27.12.2016 klo 5.37 päivitetty ]

Kevään aikaisin havainto: 2.5.2008

Syksyn viimeisin havainto: 17.10.2004

Suurin määrä: 8 lintua 25.7.2016

Puujärven ehkäpä kolme "arvokkainta”  vesilintulajia ovat kuikka, härkälintu ja kaakkuri, joskaan kaakkuri ei Puujärvellä pesi. Kaakkuri on Suomessa varsin harvalukuinen, sillä pesiviä pareja on koko maassa vain 1 500 – 2 000, ja kaakkuri on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Euroopassakin (pl. Venäjä) kaakkureita pesii vain 10 000 – 40 000 paria, ja Euroopan kanta on taantunut 20-50% 70-luvulta alkaen. Syitä taantumiseen on monia, ja Suomessa suurin syy lienee pesimälampien muuttuminen pesimäkelvottomiksi (metsäojitukset, lampien mökkiytyminen).

Vaikka kaakkuri ei Puujärvellä pesi, on se kevät- ja kesäaikaan järvellä päivittäinen vieras. Keväällä kaakkuri soidintaa Puujärven laajemmilla selillä eikä kukaan, joka silloin on järven rantamilla, voi välttyä kuulemasta kaakkurin äänekästä kaakatusta ja kakofoniaa. Hildén ja Linkola (1955) ovat kuvanneet kaakkurin ääntelyn olevan ”läpitunkevia mylviviä ja ulvovia ääniä, kuin kuoleman kielissä olevan ihmisen avunhuutoja”. Itä-Suomen yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan kaakkuri onkin Suomen linnuista kaikkein kovaäänisin, sen huudon äänenvoimakkuudeksi on mitattu 90 desibeliä (http://yle.fi/uutiset/3-6154296). Kun näitä huutoja järveltä kuuluu, kannattaa kaakkuria etsiä kiikareilla, sillä soitimeen sisältyy huutelun lisäksi tanssiesityksiä, jotka ovat paljon kiihkeämpiä kuin kuikan. Tanssiin kuuluu kaakkuriparin samanliikkeisiä ja synkronoituja kiihdytyksiä ja kaulojen ojentelua.

Soitimentapaista kaakkuri saattaa harrastaa myöhemminkin kesällä, mutta kesäkuukausina kaakkuri käy ensisijaisesti Puujärvellä kalastamassa – hakemassa ruokaa poikasilleen. Kaakkuri pesii kilometrien päässä Puujärveltä, pienillä lammilla, joissa monesti ei ole omaa kalakantaa, joten ruoka on haettava pesimälammen ulkopuolelta. Lentäessään pesimälammelta Puujärvelle kaakkuri on melko äänekäs (jatkuva hanhimaisen honottava kaakatus ka – ka – ka – kaa – ka – ka) ja jos vain lentoäänen oppii tuntemaan, huomaa vierailujen säännöllisyyden, kun lintu ennen laskeutumistaan kaartelee laajasti järven yllä. Kuikka ei Puujärvellä taida pitää kaakkuri vierailuista, sillä aika usein näkee kaakkurin lähtevän järveltä, kun kuikka lähestyy. Liekö kyse siitä, että kuikka pitää kaakkuria ruuanhankinnassa kilpailijana. Vaikka kaakkurikaan ei pysty lähtemään vedestä lentoon ilman ”juoksukiihdytystä”, se pääsee lentoon huomattavasti lyhyemmällä kiihdytyksellä kuin kuikka. Eihän se muuten pystyisi pesimään monesti hyvinkin pienissä metsälammissa.

Kaakkuri tuo poikasensa Puujärvelle kalastamaan ilmeisesti heti kun poikaset ovat lentotaitoisia ja pääsevät lentämään pesimälammelta pois. Tämä tapahtunee heinäkuun loppupuolella tai viimeistään elokuun alussa. Enimmillään olen elokuun alussa nähnyt Puujärvellä yhtä aikaa 7 kaakkuria ja tällöin näistä osa on melko varmasti ollut saman kesän poikasia.

Kaakkuri on kuikan tapaan hyvin pitkäikäinen lintu. Rengastustietojen mukaan vanhin suomalainen kaakkuri on ollut yli 14-vuotias ja maailmanennätys on ruotsalaisella kaakkurilla, joka löydettiin kuolleena lähes 24 vuoden ikäisenä. Puujärvellä vierailevat kaakkuriyksilöt ovat siis mitä todennäköisimmin asuneet seudulla jo pitkään, koska kaakkuri on paikkauskollinen lintu. Alueen aikuiset linnut ovat todennäköisimmin aina vähintään kolmen vuoden ikäisiä, koska nuoret linnut viettänevät aikaansa Länsi-Euroopan merialueilla ennen kuin palaavat Suomeen kolmen vuoden ikäisinä.

Paras paikka havaita kaakkureita Puujärvellä on Pipolan ja Kontolan välinen järvenselkä. Kaakkuri on yleensä tämän selkäalueen keskellä, joten ilman kiikareita lintujen käyttäytymistä on aika vaikea havainnoida. Kaakkuri viihtyy Puujärvellä varmasti niin kauan kuin se onnistuu pesimään Puujärven lähistöllä – Puujärvi on sille ilmeisen hyvä kalastuspaikka ja Puujärven selät sopivan isoja vältellä kuikkaa.

Comments