PJ-Blogi‎ > ‎

Eliölajiston tarkkailu ja manipulointi


Linnut

Varpuspöllö Kontolanniemellä keväällä 2018
Varpuspöllö Kontolanniemellä 2018
26.12.2016 

Timo Lainema kirjoittaa blokia Puujärven linnusta sivuillemme (http://www.puujarvi.net/lintublogi). 

13.03.2017

Olin aamulla ulkona hakemassa halkoja, kun kaksi joutsenta lensi yli ja töräytti. Moikkasin takaisin!

11.04.2017

Aamulla huomasin pihalla kevään ensimmäisen punarinnan. Ja jokavuotiseen tapaan rannan sulan laajetessa laiturinpään tasalle tuli ensimmäinen tavi - yksinäinen koiras. Tokihan niitä muitakin muuttajia on jo tullut: kurkia, hanhia, lokkia, sepelkyyhky, peippo, järripeippo. Mutta eihän minun pitänyt näistä kirjoittaa...

10.06.2017

Kun aamulla heräsin ja menin ulos, liki portailla istui rusakko ja terassin pöydän päällä perhettään ruokkiva Väiski-västäräkki oli kiireinen. Lokin pesää olen pihalla touhutessani sivusilmällä etsinyt, koska linnun käytöksestä on voinut päätellä sen puolustavan reviiriään. Toissapäivänä pesä löytyi ja siinä lokki istui taas hautomassa rantakallion vieressä heinikossa. Eilen pesässä oli yksi muna. Luonnon keskellä täällä ollaan ja päivän ohjelmassa on porkkanamaan aitaamisen jatkaminen ...

04.05.2018

Käki kukkui eilen Puujärven rannalla. Ja pääskykin kävi näyttäytymässä - kesä on tullut!

30.7.2018

Timo Lainema on on täydentänyt "Puujärven linnut"-sivuja.

01.12.2018

Kontolanniemessä on viime päivinä saalistanut Isolepinkäinen. Myyriä ei mökkitontilla ole juuri näkynyt ja niinpä Isolepinkäinen on jahdannut tiaisia ja ainakin pari se on saanut kiinnikin, vaikka tiheäoksaiset, leikatut pähkinäpensaat näyttävät kyllä olevan tiaisille hyviä turvapaikkoja.

Kalat ja ravut

24.02.2017

Aamuinen Länsi-Uusimaa kertoi, että Åminneforsin voimalaitokselle rakennettava kalatie on saanut vesiluvan. Haaveilin jo kartan kanssa, mitä kaikkea vielä tarvittaisiin, jotta vaelluskalat pääsisivät mereltä Puujärveen. Ei tuo taida toteutua ihan lähivuosina! Siuntionjokeen kuuluvaan Kirkkojokeenkin on tulossa eilisen Länsi-Uusimaan mukaan kaksi kalatietä lähivuosina.

Vaelluskaloja ei siis vielä Puujärven jään alta löydy. Ja aika huonosti on kalaa tullut muutenkin, mutta tänään söin sentään talven ensimmäistä matikkakeittoa ;)

24.02.2018

Luin artikkelin hoitokalastuksesta. Jotain voisimme Puujärvellä  tehdä keväällä tuollakin sektorilla. Särkikalaa (särkiä, lahnoja) samoin kuin pientä ahventa voisi Puujärvestä vähentää. Miten olisi katiskojen hankkiminen ja kutukalojen pyynti keväällä? 

Syömällä eläinplanktoneita (mm. vesikirppuja) särkikalat parantavat kasviplanktoneiden (mukaanlukien sinilevien) elinolosuhteita, Eläinplanktonithan käyttävät ravinnokseen kasviplanktoneita.  Särkikalojen vähentäminen siis vähentää kasviplanktonia. Tonkiessaan pohjaa särkikalat lisäävät veden fosforia ja siten levien kukintaa. Kalojen eritteetkin ovat levien ravintoa. Näin hoitokalastuksella arvokkaampien kalalajien olosuhteet ja kalastusmahdollisuudet paranevat. 

Pienten ahventen poistaminen antaisi isommille tilaa! Pienet ahvenet ja säretkin ovat kyllä sinänsäkin herkullista ruokaa, kun vain jaksaisi näplätä...

29.04.2018

Hauki kutee kohta, eikä kutu ahvenellakaan ole kaukana. Minulla oli verkot vedessä viime yön ja saalis (5 haukea ja 4 ahventa, yhteensä 7 kg) on kuvassa alla. 

Saalis_290418


Särkiä ei ole vielä rannassa näkynyt. Kun särki kutee, olisi hyvä jos kaikki kynnelle kykenevät pyytäisivät niitä pois Puujärvestä. Katiska on ihan kelpo pyydys särjen kutuaikaan!  Näin poistettaisiin vedestä niiden keräämä fosfori ja yleisen käsityksen mukaan näin hoidettaisiin myös kalastoa. 

10.05.2018

Särjen kutu alkoi, nyt katiskat veteen! Minä nostin kahdesta laiturikatiskastani aamulla reilut 30 kg särkeä. Ahven on pyörinyt kudulla jo joitain päiviä.

11.05.2018

Reilu 20 kg särkeä tänään. Onhan tuokin fosfori pois!

30.7.2018

Ravustuskautta on nyt kestänyt reilu viikko ja oman kokemukseni mukaan kaudesta tulee ihan hyvä. Tosin vasta 16.9 tuo varmuudella tiedetään, kun ravustuskausi Puujärvessä on päättynyt.

04.05.2019

Kudut alkoivat! Hauet ja lahnat näyttäisivät olevan kutupuuhissa. Laiturikatiskoista on tässä kuussa tullut yhteensä n. 40 kg särkeä. Nyt pitäisi saada kaikki katiskat rantavesiin ja pyytää särkikaloja vähemmäksi. Näin järvestä saataisiin konkreettisesti fosforia pois.


Kasvit

10.05.2017

Raani on pikkanen vesikasvi. Raanin esiintymistä Puujärvessä tutkitaan kuulema ensi kesänä sukeltamalla. Minulta kyseltiin puhelimella, onko järvessä raania nähty. Laittaisitteko tietoa (milloin, missä), jos olette raania nähneet!

14.08.2017

Sain hieman ennakkotietoa sukeltajalta, joka oli tutkinut Puujärven pohjoispuolen pohjaa.  Kasvillisuutta ja kovempaa pohjaa on pääsääntöisesti 3 m syvyyteen asti, jonka jälkeen alkaa hyvin pehmeä ja liejuinen pohja, jossa ei mitään enää kasva ja näkyvyys on todella huono. Huolestuttaa! Vallitsevat kasvilajit ovat raani, tumma lahnaruoho ja nuottaruoho. Tuokin on uutta tietoa, sillä raanin arveltiin olevan harvinainen.

19.05.2017

Luento vieraskasveista Sammatissa 3.6.2017! Tilaisuus on Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n koordinoiman Länsi-Uudenmaan vesistökunnostuverkoston järjestämä. Tarkemmin LUVY:n uutisissa!

13.07.18

Kuulin, että myrkkykeisoa kasvaa Puujärven valuma-alueella, joka on PVSY:n toiminta-alue. Myrkkykeiso ei ole minulle tuttu, mutta netin kuvailujen perusteella se on koiranputken näköinen. Nämä lajit eroavat toisistaan ainakin kasvualueen ja lehtiensä perusteella. Myrkkykeiso kasvaa vain hyvin märissä paikoissa ja sen lehden muotoa kannattaa katsoa netistä ((kts. esim. LuontoPortti ). Myrkkykeiso "lienee kaikkein vaarallisin myrkkykasvimme".  Pitääpä pitää silmät auki ja känny valmiina, että joskus saisi vaikka kuvan myrkkykeisosta tänne!


ą
Pekka Koivukoski,
27.6.2018 klo 21.16
Comments