PJ-Blogi‎ > ‎

Valumavesien kuormituksen hallinta ja hulevedet

13.12.2016
Puujärvi harjujen välissä on luonnostaan karu. Sellaisena sen varmaan haluamme pysyvän! Keskeistä tähän pääsemiseksi on veden  fosforitason, erityisesti liukoisen fosforin (fosfaatin) määrän pitäminen riittävän alhaisena. Fosforia on järven veden lisäksi sedimentissä, rannoilla, valumavesissä, kaloissa, kasveissa jne.. Valuma-alueen fosforia emme pysty poistamaan, mutta fosfori voidaan yrittää pitää pois vedestä. Tämä on keskeistä Puujärven veden suojelutyössä.  Valumavesien fosforimääriin on mahdollista vaikuttaa. Tätä pohditaan tässä blokin osiossa.

12.02.2017

 ”Tekniikka & Talous”-lehdessä (5/2017) on muutama ravinnepäästöjä koskeva artikkeli. 

Biokaasun käytöllä pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mutta ongelmansa on siinäkin. Biokaasulaitosten typpeä ja fosforia jää kiinteään mädätysjäännökseen ja ns. rejektiveteen. Näitä voidaan hyödyntää lannoitteina, mutta paikoin ongelmaksi ovat muodostuneet veteen valuvat ravinteet. Pohjavesien nitraattitaso on noussut ja mm. Helena Raunion artikkelissa ”Biokaasun tuotanto pilaa vesiä” kerrotaan, että ”lisäfosfori aiheuttaa isoja ongelmia etenkin maissa, joissa ei käytetä kemiallista fosforinpoistoa jäteveden puhdistuksessa”.

Raili Leinon artikkelissa ”Fosforiongelma pahenee Itämerellä” kerrotaan, että ympäristötoimet (suorakylvö ja kosteikot) vähentävät kokonaispäästöjä, mutta muuttavat fosforin päästöjä haitallisemmaksi. Hiukkasmuotoisen fosforin päästöt vähenevät, mutta liukoinen fosfori (fosfaatti) saattaa jopa lisääntyä.

Ratkaisuksi ongelmaan tarjotaan fosforin kemiallisen poiston lisäämistä. Tiettävästi Puujärven valuma-alueella ei ole biokaasulaitoksia? Mutta Puujärvellä pohditaan laskuojien, erityisesti Luhjunojan fosforipäästöä. Kosteikkojahan ojassa on, mutta toki niitäkin voi lisätä, tai ainakin puhdistaa. Peltojen kipsikäsittelyä ei ainakaan laajamittaisemmin uskaltane kokeilla nitraattivaaran vuoksi? Ferrisulfaattisaostus varmaan toimisi, mutta ongelmana on ferrisulfaatin hinta. Ensi kesään mennessä pitää miettiä, mitä keinoja yritetään! 


18.03.2017

Järvellä on potkurikeli ;) Niinpä kävin potkurilla katselemassa Puujärven laskuojia. Silmämääräisesti ojien vesi näytti yleensä hyvältä  - normaalia sulamisvettä!  Pienimmät ojat olivat vielä jäässä. Ainoa huolestuttavan näköinen oli Luhjunoja, jonka vesi on kovin ruskeaa. Toivottavasti se on savea, eikä tuhdinpaa ravinnetta! Joka tapauksessa on pelättävissä, että tuolta järveen tulee ravinteita.

Laskuojien vettä pitää tarkkailla systemaattisemmin! Hallituksessa onkin ollut puhetta tarkoitukseen soveltuvan mittariln ostamisesta Vesiensuojeluyhdistykselle. Sähkönjohtavuuden mittaaminen ei vaatine ihmeenpiä erityistaitoja, joten sen seuraaminen olisi varmaan mahdollista amatöörivoimin? Johtavuuden muutos paljastaa, jos laskuojaan on päässyt jotain sähköä johtavaa (ioneja).

11.05.2017

Yhdistyksellä on nyt sähkön johtavuusmittari. Kunhan kelit paranee, ryhdyn tuumasta toimeen ja käyn mittaamassa muutamia johtavuuksia.

Olemme pohtineet Vesiensuojeluyhdistyksen hallituksessa, että Luhjunojan tilannnetta seuraamaan kannattaisi perustaa hanke. Luhju-hanke yrittäisi löytää rahoitusta, suunnitella ja rakentaa kosteikkoja/saostusaltaita ja miettiä vähemmän ravinteita karkuuttavia viljelymenetelmiä. Johtavuusmittarilla siis voi jo liki kustannuksitta seurata ensialkuun vedenlaatua.

10.06.2017

Eilisessä Vesiensuojeluyhdistyksen hallituksessa päätimme viedä Luhju-hankkeen vuosikokouksen (7.7.2017 klo 19.30) käsittelyyn. Jos asia kiinnostaa, kannattaa tulla vuosikokoukseen. Kokouskutsu lähetetään jäsenille kirjeessä. Ennen vuosikokousta on Puujärvi-seminaari klo 12-16, kts Ajankohtaista !

18.06.2017

Uutisvirrassa on ollut muutamia juttuja fosforin poistamisesta lammista ja kosteikoista pudottamalla niihin mutapalloihin leivottuja maitohappopakteereja, hiivoja ja entsyymejä (EM-teknologia, Effective Micro-organism). Menetelmä on ilmeisesti kehitetty Japanissa ja sitä käytetään veden käsittelyyn muutamassa maassa Euroopassakin. Suomessa EM:ää tutkii ainakin Lappeenrannan tekninen yliopisto. Jos Luhjunojaan saadaan lisää kosteikkoja ja laskeutusaltaita, kannattaa selvittää, voisiko menetelmästä olla hyötyä noissa. 


08.10.2017

Lisäsin otsikkoon hulevedet -sanan, koska Puujärvenkin ongelma näyttää olevan liian nopeasti jörveen virtaavat sadevedet. Otsikko muistuttaa minua kirjoittamaan hulevesistä jatkossa.

Jotain sentään ollaan tekemässäkin. Karjalohjan alueseurakunta on rakentamassa hulevesiputken päähän vanhasta kaivonrenkaasta "jarrua" ja tuon perään kivipesää. Tuollaisia hankkeita tarvittaisiin Puujärven rannoille lisää!

Omalle mökkipihalleni olen rakentamassa pientä hulevesilampea ja siihen liittyvää imeytystä, mutta siitä lisää myöhemmin!

23.10.2017

HY:n yliopistossa on ollut mielenkiintoinen väitös:

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kosteikon-sedimentista-ei-ole-hyotya-peltokasveille-omiaan-eroosion-torjunnassa

Siis kosteikkoja/laskeutusaltaita tyhjennettäessä kannattaa miettiä, minne poistettava pohjasedimentti sijoitetaan. 

22.11.2017

Viime viikot on vettä satanut niin paljon, ettei maa enää ime. Järven pinta on noussut selvästi ja nousee ennusteiden mukaan vielä viikon - lähellä huippulukemia ollaan jo. Sateet saisivat jo hellittää, ravinnekuorma Järveen on huolestuttava!

Luhjunoja tulvii ja sotkee järven veden saviseksi satoja metrejä suistosta. Huomenna on aikomus Luhjulla käydä katsastamassa kosteikon ja/tai laskeutusaltaan paikkaa. Meneillään olevassa Luhju-hankkeessa yritetään vähentää Luhjunojan Puujärvelle aiheuttamaa kuormaa eri keinoin. 


13.02.2018

Luhju-hanke etenee. Yläjuoksulta katsastimme viikonloppuna kosteikkojen paikkoja. Ojan suistoon suunnitellusta kosteikosta/laskeutusaltaasta saimme juuri asiantuntijaraportin, jota seuraavaksi ryhdytään tutkimaan tarkemmin maanomistajan kanssa. Rahoitusneuvottelujakin on aloitettu.

21.05.2018

Luhju-hankkeessa on pohdittu, millä toimenpiteillä ja millä kustannuksilla Luhjunojan ravinnekuormaa saadaan tehokkaimmin vähennettyä. Pasi Valkama on väitöskirjassaan tutkinut kosteikon, kipsin levityksen pelloille ja talviaikaisen kasvipeitteen vaikutuksia ravinteiden kulkeutumiseen. Hän kertoo tuloksista videolla Kosteikko, kipsi vai kasvipeite? 

15.6.2018

Kävin eilen Luhjun suistossa. Sateita ei ole ollut ja vesi Luhjunojassa ei liiku. Kävelimme kunniapuheenjohtaja Olli Kilpisen kanssa suunnitellun Kosteikkoalueen ympäri. Alue on vesoittunut, eikä liikkuminen ole helppoa näin kuivana kautenakaan. Luultavasti seuraava konkreettinen toimenpide Luhju-hankkeessa on laittaa alueelle kepit merkiksi kaivettavaksi aiotusta alueesta ja alueesta, johon nostettava maamassa läjitetään.

16.6.2018

Aamun Länsi-Uudessamaassa on juttu Linkki-hankkeen (hajajätevesihanke) jatkosta. Viime vuonna (taas) uudistetussa "paskalainsäädännössä" keskustelua on herättänyt kysymys:"Mikä on vesistö?" Lehden jutun mukaan valuma-alueen koko on vesistön määritelmässä avainasemassa. Lainsäädännössä määritellään mm. siirtymäaika (31.10.2019), johon mennessä 100 metrin etäisyydellä vesistöstä olevien rakennusten jätevesijärjestelmät tulee uudistaa, jos ne eivät jo ole kunnossa. Ei lain tulkinta aina niin helppoa ole, mutta Puujärvipäivänä 13.7.2018 on Linkki-hankkeen neuvojat Karjalohjan Seurojentalon pihalla PVSY:n ständillä vastaamassa tuollaisiin kysymyksiin. Tervetuloa jututtamaan!

03.12.2018

Kisakallion urheiluopistolla on Maaperäilta 4.12.2018 (https://www.proagria.fi/tapahtumat/maaperailta). Tuonne on vapaa pääsy!

04.12.2018

Savimaiden peltojen ravinnepäästöjen vähentäminen ravinnekalkituksella on YLE:n aamun uutisissa (https://yle.fi/uutiset/3-10537198). Menetelmä sopii Luhjulle mainiosti! Luhju-hanketta on viety eteenpäin rahoituspäätöstä odotellessa. Rakennekalkitus on menetelmä, jota toivottavasti Luhjunojan rantapelloilla päästään kokeilemaan.


10.01.2019

Jätevesijärjestelmien vertailuun on valmistunut  Hajajätevesijelpin demoversio . Sovellus auttaa hajajätevesijärjestelmän valinnassa.

Comments