PJ-Blogi‎ > ‎

Ympäristötietouden lisääminen

29.03.2017   
Istun Jätevesiseminaarissa Monkolassa, Lohjan kaupungintalossa. Päivän pääaihe on 3.4 voimaan tuleva jätevesiasetuksen uudistus. Jätevesilainsäädännössä yksityiskohtia riittää, mutta lyhyesti:  
    • Jätevesiasetuksen mukainen jätevesien puhdistus kuntoon 31.10.2019 mennessä kiinteistöissä rannoilla ja pohjavesialueilla! 
    • Remonttien (esim. peruskorjaus) yhteydessä kiinteistön jätevesijärjestelmät tarkistettava ja ajanmukaistettava aina!

Toivottavasti Puujärven valuma-alueella hajajätevesiasia on jo hoidettu! 
Yksityiskohtaisempia oppaita ollaan tekemässä. Laitamme noita Vesiensuojeluyhdistyksen sivuille pikimiten. 


05.05.2017

Lupaamiani oppaita on tilattu Vesiensuojeluyhdistykselle ja niitä jaamme, kun saamme - ainakin Puujärviviikonloppuna 7.-9.7.2017.

Länsi-Uusimaa -lehden mökkinumerossa (5.5.2017) on monia kiinnostavia artikkeleita. Sivulla 22 kerrotaan mm. Jämjoen järviketjusta, joka on myös esillä Puujärvi-seminaarissa 8.7.2017. Ko. seminaarissa hajajätevesiasioista on kertomassa myös LINKKI-hankkeen (www.hajavesi.fi) Virve Ståhl. Puujärvi-seminaarin esite ja ilmoittautumislinkki tulee näille www-sivuille pian.


17.05.2017

Olin viime lauantaina "Mustionjoki helmeilee" -seminaarissa Mustionlinnan tallissa. Hieno tilaisuus! Luonnonsuojeluliiton 
Uudenmaan piirin verkkosivuille näyttää nyt ilmestyneen seminaarin esitelmät: 

https://www.sll.fi/uusimaa/yhteistyolla-raakut-ja-vaelluskalat-takaisin-luontohelmi-mustionjokeen

Raakku ja lohikalat tuolla pääosissa olivat. Vielä noita nousevia kaloja saadaan varmaan tovi odottaa Puujärvellä!
Tilaisuuden jälkeen Esko Vuorinen opasti kävelyretkellä Mustionjoen rannan vieraslajeihin. 

02.06.2017

Huomenna on Vieraslaji-luento Sammatissa, kts. ajankohtaiset !

04.06.2017

Hieno tilaisuus Sammatin Sampaalassa! Miia Korhonen Luontoturva ky:stä kertoi vieraslajeista ja niiden hävittämisestä. Miialla oli runsaasti kuvia ja jopa kasvien taimia, joten nyt minäkin tunne joitain lajeja (kasveja ja etanoita). Puujärven rannoilla on ainakin Jättipalsamia. Luontoturvan sivuille (www.luontoturva.fi) kannattaa kuikata, jos vieraslajit kiinnostavat. Kansallinen vieraslajiportaalikin (www.vieraslajit.fi) on tutustumisen arvoinen.

27.06.2017

Päivän Länsi-Uusimaassa on hieno pääkirjoitus järven kunnostamisesta! Vesa Valtonen mainitsee kunnostustoimenpiteinä mm. ravintoketjukunnostamisen, hapettamisen, fosforin kemiallisen sitomisen (alumiinikloridikäsittelyn) ja mikrobitasapainon korjaamisen (maitohappobakteerit, hiivat). Lopuksi artikkelissa on toteamus:

"Kannattaa miettiä kaikki vaihtoehdot; järvethän ovat yksilöllisiä." 

Puujärven valuma-alue on pieni. Kannattaa varmaan pohtia, kuinka paljon kunnostustoimenpiteitä kohdistetaan itse järveen, vai kannattaisiko kustannusten säästämiseksi yrittää pienentää esim. suurimman laskuojan, Luhjunojan järvelle aiheuttamaa kuormaa. Onko Luhjunojaa edes pidettävä Puujärven ulkoisena kuormana?


10.07.2017  '

Länsi-Uudenmaassa on juttu Puujärvipäiviltä. Näköislehden artikkeli on yksityiskohtaisempi.

04.08.2017

Lauantaina 5.8.2017 on Sammatin järvipäivät Sampaalassa. Lisää tietoa netissä!

22.12.2017

YouTubessa näyttää olevan kiva video Puujärven pohjasta:

Sukellus Puujärveen 2014

Tuota katselemalla on hyvä muistella kesää ja kirkasta vettä. Mennyt sateinen syksy toi ojista, ennen kaikkea Luhjun ojasta savista vettä järveen eikä vesi ole ollut ihan tuollaista kuin videolla. Kesällä 2017 Karhulahdessa, lähellä Luhjunojan suistoa tehtiin sukelluksia. Tuolloin vesi oli n. kahteen metriin kirkasta, mutta syvemmällä ilmeisesti ojaveden samentamaa.

29.01.2018

Länsi-Uusimaassa oli 27.1.18 juttu Karjalohjan ja Suomusjärven rajan lähelle Enäjärven laskuojaan Suomusjärven tyhjennetystä WC-jätteestä. Poliisi tutkii selvää ympäristörikosta.

Otin umpisäiliöiden tyhjentämisen Kontolanniemellä puheeksi (Ilmoniemen yksityistien) tiekunnan kahvitilaisuudessa viime kesänä. Ajatus oli koordinoida tyhjennystä Kontolaniemellä ja selvittää, saataisiinko jäteauton/traktorin yhteistilauksesta jotain hyötyä. Mukaan sain yhden mökkiläisen ja tein sopimuksen paikallisen traktoriyrittäjän kanssa kahden umpikaivon ja sakokaivojen tyhjentämisestä. 

Kontolanniemestä tuskin jätettä kannattaa kuskata metsäojiin, onhan Lohjalle vievän paineviemärin syöttö lähellä (entinen Karjalohjan puhdistamo Lohjanjärven rannalla).

Jätteiden kuljetukseen liittyy kuitenkin riskinsä. Umpisäiliöitä Puujärven rannoilla ei ole kovin monia. Mutta sakokaivoja on ja nekin pitää aika-ajoin tyhjentää. Myös imeytyskentät ja kuivakäymälät tarvitsevat ylläpitoa ja huoltoa.  Keskustelemme seuraavassa Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen kokouksessa asiasta ja varmaan mietimme, miten voisimme tiedottaa tästäkin asiasta paremmin.


31.01.2018

Tämänpäivän ohjelmassa oli sivustomme linkkiosion päivittäminen. Työ jatkuu, mutta tarkoitus on ylläpitää tuolla keskeisiä Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen toimintaan liittyviä linkkejä. 


04.05.2018

Puujärven pohjoisrannalla sijaitsevien Tipolan ja Heponiemen toiminta on mahdollisesti muuttumassa? Ne sijaitsevat hienolla paikalla - tuskin kiinteistöjen käyttö on loppumassa? Puujärven vesiensuojeluyhdistys oli vuosituhannen alussa aktiivisesti mukana hankkeessa, jossa tutkittiin mahdollisuutta rantakiinteistöjen viemäröintiin. Tuolloin yhtenä vaihtoehtona oli jopa rengasviemärinä tunnettu malli, jossa viemäriä olisi kierrätetty järven pohjassa. Kalliorannoille viemärin kaivaminen on hankalaa ja kallista. Tuolle hankkeelle ei rahoitusta löytynyt. Nyt vireillä oleva malli "on sukua" rengasviemärille, mutta toki pienimuotoisempi ja järven veden laadun kannalta vähäriskisempi.   


15.05.2018

Länsi-Uusimaan mukaan Mustionjoella on alkanut Åminneforsin ja Billnäsin voimalaitospatojen kalateiden rakentaminen. Tavoite on, että Åminneforsin kalatie otetaan käyttöön keväällä 2019 ja Billnäsin syksyllä 2019. Siis jo ensi vuonna kalat pääsevät mereltä 24 kilometriä kohti Puujärveä ja rakennetulta reitiltä vielä ehjinä takaisinkin. Ennen Lohjanjärveä tarvitaan vielä Peltokosken ja Mustionkosken kalatiet. Ja sitten aikanaan varmaan reitti avataan Lohjanjärvestä Puujärveen ...? 


18.6.201

YouTubessa on kieltämättä kaupallinen, mutta hauska jätevesilainsäädännön (2017) nykytilan esittely:

YouTube-video


05.07.2018

”Tekniikka ja Talous” -lehden tuoreessa artikkelissa "Alle puolet Euroopan vesistöistä voi hyvin - katso kartalta oman koti- tai mökkiseutusi tilanne"  on viittaus SYKE:n vesikarttaohjelmistoon ”Vesien ekologinen tila”. Vesikartan kanssa saa helposti menemään aikaa. Paitsi, että sovellus on mielenkiintoinen, sen takana oleva ohjelmisto on hidas johtuen varmaan laskennassa käytettävästä massiivisen datamäärästä. Kartasta voi tarkastella SYKE:n käsitystä järvien ekologisesta tilasta.

 En muuten ole ihan samaa mieltä sivuilla mainitun lauseen ”Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu” kanssa. Minusta ihmiset voivat joskus tehdä vesistön ekologiselle laadulle hyvääkin! Toki liikaa ei kannata tarttua yksittäiseen lauseeseen…

Vesikartasta Puujärvi ympäristöineen näyttää tältä:  

Puujärven ympäristö SYKE:n vesikartalla

Siis Puujärvi on vihreä. Tässä väri ei viittaa viher- eikä sinilevään, eikä edes politiikkaan, vaan pitkän etsinnän tuloksena sivuilta löytyi tieto sen kertovan järven tilan olevan ”hyvä”. Kartta on tällä asteikolla pohjoisimmassa Lapissa ja itäisimmässä Suomessa sininen, mikä tarkoittaa ”erinomaista”. Toki siniset alueet ovat myös harvaan asuttuja.

Tälläiset karttatieto sovellukset ovat mainioita. Valitettavasti niistä puuttuu vielä yksi ulottuvuus - aika! Olisi mielenkiintoista katsoa, millainen vesistön tila on ollut ja millainen se on tulevaisuudessa, jos mitään ei tehdä!


        12.08.2018

PVSY tekee yhteistyötä Länsi-Uusimaan vesistokunnostusverkosto -hankkeen kanssa.  Hämjoen pilotissa on koottu 

                    "Ranta-asukkaan järvensuojelupaletti". 
 
                    Hienoa vesiensuojelu-luettavaa!

        25.09.2018

Osana "Ruokahukka ruotuun - katse vesistöihin" -hanketta alkaa kahdeksan webinaarin sarja. Webinaareissa Ympäristökeskuksen asiantuntijat luotsaavat keskusteluja, joissa 
käsitellään muun muassa ruokavalion ja ruokahävikin vesistö- ja ilmastovaikutuksia sekä erilaisia vesiensuojelu- ja vesistökunnostustoimenpiteitä.

        03.12.2018

Kisakallion urheiluopistolla on Maaperäilta 4.12.2018 (https://www.proagria.fi/tapahtumat/maaperailta). Tuonne on vapaa pääsy!


Comments